Hulabaloota

Pentulandiassa alkaa olla menoa ja meininkiä! Nyt pennut ovat persoonia ja aikamoisen hauska lauma täällä onkin kasvamassa. Pojissa on näkynyt selkeitä eroja jo pitkään, mutta tytöt ovat olleet todella tasavertainen viisikko. Juuri kun olin muodostanut kuvan tämänhetkisestä luonnejaosta ja erehdyin kutsumaan erästäkin tyttöä pentueen kilteimmäksi ja ehkäpä rauhallisimmaksi (joka ei tarkoita, että se olisi rauhallinen), niin tänään tuo mukamas iisein tapaus on ollut oikein hurjalla päällä. Kaikessa menossa täysillä mukana, rökittänyt siraruksiaan kiitettävästi ja kuuluvasti, örissyt ja purrut vihreää verkkoaitaa protestiksi vapauden päättymisestä ynnä muuta mukavaa, että se siitä kiltistä tytöstä, hulluja koko sakki .

Tänään päättyi minun parin vuorokauden mittainen yksinhuoltajanelämä kahden ihmislapsen, kolmen aikuisen airiksen ja kahdeksan vauva-airiksen kanssa. Ei käynyt aika pitkäksi, mutta en menettänyt kertaakaan hermojakaan, kuulostaa ehkäpä pahemmalta kuin olikaan . Onneksi täällä kävi pentuja katsomassa useampia henkilöitä ja apukädet ja leikkiseura lapsille olivat erittäin tervetulleita.

Sunnuntai-illan ukkonen oli kovin myräkkä ihmismuistiin. Pennut eivät olleet valoshowsta (salamat välähtelivät liioittelematta muutaman sekunnin välein) ja jyrinästä moksiskaan. Ihmislapsia sen sijaan kauhistutti. Sähköt menivät illan aikana ja oman haasteensa kaikkien koirien iltaruokailuun toi pimeys ja sylissä jännittävä 3-vuotias neiti. Minja onneksi pikkuhiljaa unohti pelätä ukkosta, kun sai osallistua koirien iltatouhuihin. Minja näytti taskulampulla valoa, että saatiin kokattua pentujen iltasapuska. Oli oma mieleenpainuva tunnelmansa istua pilkkopimeässä pentuhuoneessa pienen fikkarin kanssa.

Lisähaastetta viikonlopun viettoon toivat muurahaiset, jotka olivat ilmestyneet pentujen telttaan. Pentuja ei voinut laittaa autaukseensa. Tänään pentujen protestointi olikin kiitettävää, kun saivat useamman päivän juoksennella koko pihalla ja nyt laitoin ne takaisin ”karsinaan”. Lisäksi verkkoaitojen välejä oli tihennetty (etteivät otukset pääse pois halutessaan) ja sepäs kiukutti. Tyytyivät kuitenkin pian asemaansa ja juoksentelivat onnellisina läpi putkien, kantoivat leluja ja riekkuivat keskenään ja kanssani. Tulivat kivasti luokse koko porukka pienestä kutsusta, mutta niillä on jo hampaat, terävät hampaat ja ne myös käyttävät niitä! Nyt alkaa olla jo todellista tohinaa ja vauhtia! Alkavat olla sen ikäisiä, että on kiva ottaa pentu tai pari kerrallaan juoksentelemaan erikseen laumasta. Illan spesiaaliajan ulkona saivat tänään Ansa ja Riimi muiden pentujen siirtyessä sisätiloihin. Ja iltasuihkuun osallistui Vinha. Eipä tuntunut märkä ja liukas lattia tätä neitiä hidastavan.

Kuvia muutamalta päivältä. Viikonloppuna oli tuskaisen kuuma ja koko remmi viihtyi pääasiassa talon reunalla kivien päällä, jossain kuvassa vuorossa nokkahuilu- ja tanssiesitys (ääniä tämän sirkuksen kanssa riittää), Vinhan ja Minjan iltapesut, joku kuva ukkosmyräkkäsyötöstä (mikä ei tässä näytä todelliselta, kun kamera räppäsi oman salamansa pimeydessä), Ansa ihastelee itseään peilistä, Oona makoilee lastenlastensa kanssa ja mitähän vielä…. Kuvat saattavat tulla galleriaan sekalaisessa järjestyksessä…